Jossain aiemmassa postauksessa hehkutin LibraryThingistä. Sillä siis voi tehdä katalogin omista kirjoista. Tiedot syötetään antamalla esim. ISBN-numero. LibraryThing hakee Amazonin lisäksi suurimmista kirjastotietokannoista (mukaan luettuna Helsingin kirjasto!), joten myös out of print -kirjat löytyvät tietokannasta. Luonnollisesti myös manuaalinen lisäys on mahdollinen. HUOMAA: Tämän blogin oikeassa reunassa on tag cloud, josta näkyy, minkä aihepiirin kirjoja Decodella on hyllyssä.
Itselleni LibraryThingin paras puoli on se, että voin kirjakaupassa kännykällä nopeasti tsekata, onko minulla jo kyseinen kirja, jotta en osta vahingossa toista.
Noh, missä on vastaava palvelu CD-levyille? Kaikki löytämäni katalogijutut on ohjelmia, jotka pitää ladata tietokoneelle ja jotka toimivat siis ainoastaan omalta tietokoneelta.
CD-levyjen ostamisessa minulla on kaksi aktiivista ongelmaa:
1) Piipahdan levykaupassa, jossa levyt ovat sekä aakkosittain hyllyssä että alennuskoreissa sekaisin. En koskaan muista, mitä levyjä mulla on ollu harkinnassa hankkia. Yleensä on kymmeniä levyjä, joita olen harkinnut, mutta joiden nimiä en koskaan muista, kun menen levykauppaan. Tuloksena satunnaista harhailua ja toive, että ehkä joku näistä "ostoslistalla" olevista levyistä sattuu silmään.
2) Jos joku hyvä ja sopivanhintainen levy sattuu löytymään, en mitenkään muista, onko minulla se jo vai ei. (Esim. en voi mitenkään muistaa, mitkä noin 15 levyä Rolling Stonesin noin 50:stä levystä mulla on.)
Jos joku on nyt sitä mieltä, että CD-levyt ovat katoamassa, kun kaikki musa jatkossa liikkuu mp3:na, niin jaksanpa kyllä epäillä, sillä eivät kirjatkaan kadonneet, vaikka niin puhuttiin – päinvastoin.
lauantai 18. elokuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Kirjat eivät kadonneet, koska kirjojen käyttöliittymä on aivan ylivoimainen sähköisiin versioihin nähden.
Sen sijaan CD-levyt ovat hankalampia kuin MP3:t. Etuna on kuitenkin se, että keräilijäluonteet (kuten minä ja näemmä myös sinä) tykkäävät kerätä fyysisiä esineitä hyllyynsä. Mutta siinä vaiheessa kun ilman muovia levy maksaa vitosen ja muoviversiona kaksikymppiä, CD-levyjen ostointo alkaa hyytyä.
Itse tosin uskon, että ajan myötä siirrytään esim. AAC:hen, WMA:an ja OGGiin tai näiden jälkeläisiin ennemmin kuin MP3:een.
Discogs (http://www.discogs.com/)pyrkii olemaan mitä kaipailet. Ongelma tosin noin "tavis" käyttäjille nousee vastaan nopeasti se, että tietokannan tiedot ovat käyttäjien lisäämiä, joten läheskään kaikkea musiikkia sieltä vielä löydy. Ja samalla tietojen lisääminen tietokantaan on, noh, hyvin vaivalloista.
Sopii keräilijöille, joille on väliä onko kokoelmiin merkitty varmasti se oikea painos levystään. Muille ei ihan niin, ikävä kyllä.
(Uusi yritys kun en näemmä osaa käyttää html-tägejä vaikka niin luulin.)
Jos sulla on HYVÄ kamera kännyssä, niin voithan ottaa kuvia (tarpeeksi läheltä) sun hyllyyn järjesteyistä cd:stä. Silloin muutama selkä per kuva näkyy, säilytät kuvat kännykässä ja vot, siinä on muistilappu.
Ensimmäisenä ajatuksena tuli mielikuva, että esmes afterdawn.com sivustoilla on ollut vastaavia katalogi -ohjelmia myös musiikille. Innostuin selaamaan yhtä niistä ja ihastuin ajatuksen tasolla Collectorz.com -palvelun viivakoodin lukijaan ... kaikki on tuossa palvelussa maksullista, enkä ole siis kokeillut edes palvelua.
Mutta jo heti seuraava ajatus oli (liittyen kai talonpojan mainintaan käyttäjien lisäämistä tiedoista), että itselläni kulkee nykyään muistijälki jokaisesta ostamastani CD-levystä mp3 -soittimessa ja katselin myös netistä, että yleisesti käyttämäni Windows mediaplayerin saa joihinkin nykyisistä puhelimista mediatiedoilla kappaleista ... kännykässä kulkisi siis kuva levyn kannesta, jos siinä on yksikin kappale kyseisestä levystä.
Onko siis musiikin kohdalla vastaavaa tarvetta kuin kirjoissa?
DVD elokuvien suhteen minulla alkaa olemaan jo oma pino Anttilan ale laarista ostetuille tuplakopioille, mutta nuo pystyy myymään eteenpäin vähäisillä tappioilla (ja vaivalla) joten en ole jaksanut organisoitua edes niiden suhteen.
Lähetä kommentti