Dove ja Greenpeace

Kaikki ovat varmaan nähneet jo Doven evolution-mainoksen YouTubessa. Doven onslaught-kampanja jatkaa saman viestin levittämistä, elikkä että kauneusbisnes vääristää ihmisten (ja jopa lasten) käsitystä siitä, millainen naisen kuuluu olla.
Luovat-blogista bongasin, että Greenpeace tykittää takaisin Doven omilla aseilla.

Katso kaikki videot:
Dove evolution
Dove onslaught
Greenpeace

Lead usereista

Köyttöliittymäblogissa oli kirjoitus lead usereista, jotka ovat lähellä meikäläisen sydäntä (ja tulevaisuudessa valmistuvaa väitöskirjaa). Köyttiksessä oli myös linkki tuoreehkoon haastatteluun, jossa Eric von Hippel vastailee Democratizing Innovation -kirjaansa koskeviin kysymyksiin. (Täällä on vähän vanhempi New York Timesin juttu.)

Meikäläisen oli pakko mennä kommentoimaankin Köyttiksen postausta. 3 pääpointtiani olivat:

1) Lead usereille ei ole olemassa virallista käännöstä. Itse lead usereista suomeksi luennoidessani käytän käännöstä “edelläkävijäkäyttäjät”. Sitähän lead userit nimenomaisesti ovat. (Tosin kaikista mieluiten puhun silti suomeksikin lead usereista.) Köyttiksen mainitsema “kärkikäyttäjät”-käännös on jo useissa lähteissä varattu early adoptereiden käännökseksi.

2) Kun puhutaan hyödystä, jonka innovaatio tuottaa käyttäjäkeksijälleen, niin täytyy muistaa, että aidon lead userin tunnistaa nimenomaan siitä, että hänen kokemansa TARVE on niin suuri, että se on tyydytettävä tavalla taikka toisella. Tällöin mikä tahansa ratkaisu, joka tarpeen tyydyttää, kelpaa. Ja tätä ratkaisua ei myöskään mikään rahamäärä korvaa. Esim. jos esim. kuuron täytyy pystyä soittamaan kännykkäpuhelu, ei tukko rahaa tyydytä tätä tarvetta vaan mikä tahansa ratkaisu, jolla puhelun saa soitettua. Eli Ericin sanoin (kuten Köyttiskin mainitsi): Käyttäjäinnovaattorit hyötyvät innovaatiosta käyttämällä sitä, valmistajat myymällä sen.

3) Useimmat tuntevat Rogersin 5 käyttäjäryhmää: Innovators, Early adopters, Early majority, Late majority, Laggards. Nämä ryhmät ovat olemassa silloin, kun markkinoilla on jo jotain tavaraa tarjolla. Lead userit joutuvat innovoimaan silloin, kun tarpeen tyydyttävää ratkaisua EI ole vielä tarjolla. Ohessa vielä piirtämäni kuva, joka toivon mukaan selventää.
Lisäksi täytyy mainita, että Rogersin “innovaattorit”-nimitys on harvinaisen harhaanjohtava, koska ryhmän kuvauksesta käy joka tapauksessa ilmi, että nämä tyypit eivät todellisuudessa Rogersinkaan mielestä innovoi yhtään mitään:
“Innovators: the first 2,5 % who adopt a new technology. They are ‘venturesome’ almost to the point of obsession, and willing to absorb high costs and uncertainties for the reward of being first to adopt new technologies.”

Jos Ericin turinat muuten kiinnostavat, niin luentoja voi katsella Ericin omilla sivuilla sekä MIT:n OpenCourseWare-sivuilla. Ericin sivuilta löytyy myös luettavaa: kirjoja ja artikkeleja.

Napista sumenevaa lasia

Tässä TED-talkissa IDEOn David Kelley esittelee Pradan liikkeeseen tehdyn jännän konseptin. Mukana mm. lasiset sovituskopit, joiden ikkunat sumenevat, kun jalalla polkaisee jotain hanikkaa. (Prada-video alkaa kohdasta 3:40 ja sumeneva lasi on kohdassa 5:20.)

Tämänvuotisessa TKK:n Product Development Galassa esiteltävissä projekteissa on mukana SOLU-niminen projekti (sponsorina SRV Westerlund), jonka protossa käytetään (kaiketi) vastaavanlaista tekniikkaa.

Japanissa URLeja ei enää näy

Japanissa mainostajat eivät enää laita näkyviin nettisivunsa URLia vaan "mainostavat" niitä hakutermejä, joilla firman löytää. Täällä keskustellaan siitä, kuinka muutenkin ihmiset ovat siirtyneet käyttämään selaimen hakuboksia sen sijaan, että kirjoittaisivat URLin itse osoitepalkkiin. Ja teenpä sitä kyllä usein itsekin, tosin yleensä kirjoitan jonkun sanan (esim. "gmail") suoraan Firefoxin osoitepalkkiin, koska Firefox yleensä arvaa URLin kuitenkin oikein.
(via Köyttis ja cabel.name)