The Customer is the Company

http://www.inc.com/magazine/20080601/the-customer-is-the-company.html

Tuolla on juttu Threadless.comista ja käyttäjälähtöisestä innovoinnista (ja Eric von Hippelistä).

Lemmikille varusteita

Tässäpä taas klassinen user innovation -keissi. Eli kaupasta ei löydy tyylikkäitä kissatarvikkeita kuten kiipeilypuita, joten käyttäjä väsäilee kotiinsa sopivat härpäkkeet itse. Nyt on Mauno-kisulla sitten puuta ja linnaa.

via Sisustusta ja sitruunoita

"Harmaista" markkinoista

Tässä tulee mainospläjäys eräästä tuoreesta kirjasta:
The Silver Market Phenomenon: Business Opportunities in an Era of Demographic Change

Meikäläisen raapustuksia havaittavissa luvussa 7 "Disabled Persons as Lead Users for Silver Market Customers".

Innovaattori parhaasta päästä

Suomessa Design on niin usein sitä ihanan minimalistista ja virtaviivaista. Tai vähintäänkin kallista high endiä. Ja pienen joukon rakastamaa ja käyttämää. Katsokaas nyt vain Design Weekiäkin.

Tässä jotain ihan muuta. Käyttäjälähtöistä suunnittelua parhaasta päästä: sokea Johan Venninen n. 90 v. muovaa maailmaa itselleen sopivaksi, ilahtunut elämänasenne matkassaan. Vempeleitä ja apuvälineitä avomerellä veneilyyn, hitsaamiseen, kukkien istutukseen... Räjäytteleepä hän dynamiittiakin luolaa tehdessään.

Dokkarit ovat vanhoja, joten monet ovat nämä varmaan jo nähneet. Mutta törmäsi YLEn elävässä arkistossa näihin kultajyviin ja ajattelin jakaa (tämän muutenkin oivan palvelun) teille kaikille.

Katsokaa etenkin jälkimmäinen dokumentti Vesille Vennisen mieli, jos kaipaatte teknisiä innovaatioita. Tositarinassakin mielenkiintoisia vempeleitä.

En voi muuta sanoa kuin että tämä mies inspiroikoon koko Suomea.

Tennis for Two (videopeli vuodelta 1958)

Bongasin Hilavitkuttimesta aika jännän videon. William Higinbotham -niminen amerikkalaisfyysikko nimittäin kehitti vuonna 1958 ensimmäisen "videopelin" oskilloskoopin ruudulla.

"Way back in 1958, William Higinbotham invented Tennis For Two to liven up visitor day at Brookhaven National Laboratory, his workplace. The game uses an oscilloscope with two control pads. It remained largely unknown until 1981 when a lawyer trying to break Magnavox's patent for video games came across writings talking about the game.

Blueprints of it were found to predate Magnavox's game, the case was settled out of court, and the game found fame as the second ever invented, since it was later predated by A.S. Douglas' 'OXO' game from 1952."

Lead usereista

Köyttöliittymäblogissa oli kirjoitus lead usereista, jotka ovat lähellä meikäläisen sydäntä (ja tulevaisuudessa valmistuvaa väitöskirjaa). Köyttiksessä oli myös linkki tuoreehkoon haastatteluun, jossa Eric von Hippel vastailee Democratizing Innovation -kirjaansa koskeviin kysymyksiin. (Täällä on vähän vanhempi New York Timesin juttu.)

Meikäläisen oli pakko mennä kommentoimaankin Köyttiksen postausta. 3 pääpointtiani olivat:

1) Lead usereille ei ole olemassa virallista käännöstä. Itse lead usereista suomeksi luennoidessani käytän käännöstä “edelläkävijäkäyttäjät”. Sitähän lead userit nimenomaisesti ovat. (Tosin kaikista mieluiten puhun silti suomeksikin lead usereista.) Köyttiksen mainitsema “kärkikäyttäjät”-käännös on jo useissa lähteissä varattu early adoptereiden käännökseksi.

2) Kun puhutaan hyödystä, jonka innovaatio tuottaa käyttäjäkeksijälleen, niin täytyy muistaa, että aidon lead userin tunnistaa nimenomaan siitä, että hänen kokemansa TARVE on niin suuri, että se on tyydytettävä tavalla taikka toisella. Tällöin mikä tahansa ratkaisu, joka tarpeen tyydyttää, kelpaa. Ja tätä ratkaisua ei myöskään mikään rahamäärä korvaa. Esim. jos esim. kuuron täytyy pystyä soittamaan kännykkäpuhelu, ei tukko rahaa tyydytä tätä tarvetta vaan mikä tahansa ratkaisu, jolla puhelun saa soitettua. Eli Ericin sanoin (kuten Köyttiskin mainitsi): Käyttäjäinnovaattorit hyötyvät innovaatiosta käyttämällä sitä, valmistajat myymällä sen.

3) Useimmat tuntevat Rogersin 5 käyttäjäryhmää: Innovators, Early adopters, Early majority, Late majority, Laggards. Nämä ryhmät ovat olemassa silloin, kun markkinoilla on jo jotain tavaraa tarjolla. Lead userit joutuvat innovoimaan silloin, kun tarpeen tyydyttävää ratkaisua EI ole vielä tarjolla. Ohessa vielä piirtämäni kuva, joka toivon mukaan selventää.
Lisäksi täytyy mainita, että Rogersin “innovaattorit”-nimitys on harvinaisen harhaanjohtava, koska ryhmän kuvauksesta käy joka tapauksessa ilmi, että nämä tyypit eivät todellisuudessa Rogersinkaan mielestä innovoi yhtään mitään:
“Innovators: the first 2,5 % who adopt a new technology. They are ‘venturesome’ almost to the point of obsession, and willing to absorb high costs and uncertainties for the reward of being first to adopt new technologies.”

Jos Ericin turinat muuten kiinnostavat, niin luentoja voi katsella Ericin omilla sivuilla sekä MIT:n OpenCourseWare-sivuilla. Ericin sivuilta löytyy myös luettavaa: kirjoja ja artikkeleja.

Viikkonumerot Googlen kalenteriin

Vaikka decodelaiset rakastaa Google-kalentereitaan, niin yksi juttu sieltä kyllä puuttuu: viikkonumerot. Pikainen vilaisu muutamaan keskusteluryhmään paljastaa, että feature on kyllä tulossa jollain aikavälillä, mutta ei siis ihan pian. Eräs tyyppi keksi luoda julkisen kalenterin, joka sisältää viikkonumerot mutta ei mitään muuta. Eli kun ko. kalenterin tilaa elikkä lisää omiin kalentereihin, niin viikkonumerot pullahtaa näkyviin. Klikkaa siis tästä.
Harvoin on maanantai alkanut näin iloisesti, hih. :)

Kiinnostava Ted-talk

David Kelley puhuu ja nyttää esimerkkejä, aiheena "The future of design is human-centered". Tämä auttoi mua hetkellisessä epäuskon puuskassa.

http://www.ted.com/index.php/talks/view/id/122

Käyttäjät tuotekehityksessä - Kuluttajatutkimuskeskuksen antia

Kuluttajatutkimuskeskus ja Tekes ovat yhdessä tehtailleet juuseri.com-sivuston, jonne on kerätty tietoa käyttäjien hyödyntämisestä tuotekehityksessä. Samoilta tyypeiltä on ilmestynyt myös pari suomenkielistä aihetta käsittelevää kirjasta:
Käyttäjät tuotekehittäjinä
Innovaatioiden kotiutuminen
User innovation -ajatuksen alkukoti on kuitenkin Eric von Hippelin päässä. Ericin molemmat kirjat Democratizing Innovation (2005) ja The Sources of Innovation (1988) voi ladata täältä.

Saippuahiiri

Uuttavanhaa, halpaa ja nerokasta innovaatiota.

Flash Helmet

Valokuvaajat ovat mahtava user innovation -lähde. Flash helmet on loistava esimerkki!

Insuliinipumppu vs. iPod

Seuraavassa mielenkiintoinen lead user -henkinen idea:
An Open Letter to Steve Jobs nostaa esiin mielenkiintoisen jutun. Miljoonat diabeetikot ovat riippuvaisia insuliinipumpusta, joka on suunniteltu insinöörien ja lääkärien maailmassa eikä suinkaan käyttäjien maailmassa. Jos insuliinipumppu olisi yhtä coolin näköinen, kokoinen ja yhtä toimiva kuin iPod, ei diabeetikon tarvitsisi yrittää piilottaa pumppumokkulaa vaatteittensa alle tai kärsiä pumpun omituisista hälyytysäänistä esim. elokuvissa.

LISÄYS: Siis tänhän voisi nähdä niin, että diabeetikot (jotka ihan oikeesti on riippuvaisia pienestä laitteesta, johon ne kiinnittyy piuhalla) olisivat lead usereita iPod-kehitykselle!

How to Improve It? Ask Those Who Use It

Tässä NYTimesin artikkelissa on paljon lead user -esimerkkejä.

Oon keräämässä LU-keksintötietokantaa, joten, jos teille tulee jotain keksintöjä mieleen, ilmottakaa. Laitan ekan version kohta teille.

Ericin lead user -luennot

Tosi hyviä Eric von Hippelin videoluentoja löytyy täältä:
http://web.mit.edu/evhippel/www/tutorials.htm
http://ocw.mit.edu/
Noi jälkimmäiset taitaa tulla streaminä ja nuo ensimmäiset voi downloadata ittelleen, tosin fiedostot on jättikokosia.

The HBR List: Breakthrough Ideas for 2007

Harvard Business Review: Breakthrough Ideas for 2007
Katso kohta 6: An Emerging Hotbed of User-Centered Innovation

massakustomointi, personointi ja tuunaus

(Tämä oli alunperin Anssin postaus, ei Pian.)

Arvioin juuri Enni Äijälän lopputyötä (TAIK - 2006) "You could have it so much better - matkapuhelimien personointi ja massaräätälöinti" ja siinä oli kiinnostava jaottelu, joka ainakin itselleni selvittää käsitteitä:

Massaräätälöinti: tavoite on suunnitella, valmistaa, markkinoida ja toimittaa kohtuuhintaisia tuotteita, jotka täyttävät lähes yksilölliset asiakastarpeet.

Personoinnin tavoite on massaräätälöinnin tapaan käyttäjän asikastarpeiden huomioiminen. Massaräätälöinnissä yritys valmistaa tietylle kuluttajalle, hänen tarpeidensa mukaan valmistetun tuotteen. Vastaavasti persnonoinnissa kuluttaja tekee itselleen omia tarpeitaan vastaavan tuotteen yrityksen mahdollistamana. Personointi on aina yrityksen sallimaa, mutta käyttäjän itsensä tekemää.

Tuunaus on ihmisen itsensä tekemää tuotteen muokkausta, johon yritys ei vaikuta.

Toi tuunaus ja sitä kautta toi Civic-esimerkki on todellakin lähellä Lead usereita...

Tamperelaiset asialla!

Löysin tämmösen:
http://beyondcreativity.blogs.com/mblog/files/IRIS29_final_Makipaa_Ahonen_Mantymaki.pdf

Katoin vasta nopeesti läpi, mutta selvästikin näyttää siltä, että näitten tyyppien tekemiset pitää kartottaa tarkemmin läpi! :)

Tota beyond creativity -blogia, joka tossa oikealla olevassa blogilinkkilistassakin on, pitää siis Mikko Ahonen, joka ilmeisesti tutkiskelee jotain open innovation -juttua:
http://www.uta.fi/hyper/henkilokunta/ahonen.php